Muotoilun työprosessit -kurssilla tehtävänä oli suunnitella leikkaava työkalu liikkuvilla osilla. Itse halusin pidättäytyä arkipäiväisissä käyttöesineissä ja löytää ehkä jonkun tietyn nichen, mitä lähdin ratkomaan. Monet tuntemani ihmiset leikkaavat pitsansa perinteisillä saksilla, harva käyttää pitsarullaa tai veistä. Tavalliset sakset hoitavat homman, mutta miten leikkaamisen voisi hoitaa vielä paremmin?
Määritin ongelman avainkohdat ja tästä sain kasan design drivereita antamaan suuntaa suunnittelutyölle. Lukuisten skissien jälkeen pitsasakset alkoivat saamaan muotoaan. Sakset eroavat tavallisista saksista monessa suhteessa. Saksien kärjessä lepää silikoniläppä, joka on helppo liuttaa kuuman pitsan alle, läppä myös pitää saksen pitsan pohjan alla leikattaessa, joten saksea ei tarvitse hapuilla leikattavaan väliin montaa kertaa. Saksien teräosissa on aaltomainen lovi kun saksia raottaa hieman. Lovin tarkoitus on toimia kohtana, jonka avulla leikattu pitsapala nostetaan kovasta reunasta lauteselta toiselle, kuumaa pitsaa ei halua paljain sormin käsitellä. Saksien kahvat ovat myös paljon korkeammalla leikkauskohtaan nähden kuin tavallisissa saksissa. Kahvojen korkeus estää leikkaavan käden joutumista kosketuksiin rasvaisen ja kuuman pitsan kanssa. Sormiosan lovista sakset saa helposti roikkumaan mihin tahansa.
Hahmomallia tehdessä hyödynsin erityisesti kapalevyä, Levyn avulla oli helppo testata sormiosien sopivuutta eri käsipareille, kuten myös leikkauskorkeutta ja mekaniikkaa. Protoiluvaihe on erittäin tärkeää, on mahdotonta tietää paperilla, miten kahvat sopisivat tai ovatko ne mukavat käyttää. Hyvänä testiryhmänä toimivat kurssikaverit!
Kun hahmomallien avulla saatiin lopullinen muoto hiottua, olis mallinnuksen aika. Mallinsin sakset Solidworksilla. Printatusta protosta tuli yllättävän toimiva. Muoviterät kuitenkin ovat senverran hauraat, että itse pitsan leikkaamisoperaatio jää tällä erää seuraavan, paremman proton harteille.

Muut Projektit

Back to Top